Tuore äiti ja vauva pääsivät vihdoin alkuviikosta kotiin. Nyt on mummulla pitempi matka kyläilemään, mutta pitää olla sitten kerralla pidempään :) Ihanasti tyttäreni pyysikin minua tuekseen ja seurakseen parin päivän ajaksi - ja minähän tietenkin menin. Tottakai! Pääsinhän itsekin hoitamaan vauvaa, silittelemään sileää poskea, nuuskimaan vauvan tuoksua ja lauleskelemaan pikkuiselle.
No, ehkä ei siitä sen enempää... Siirrytäänpä vähän enemmän aiheeseen eli niihin käsitöihin.
Kevään aikana ehdin neuloa tulokkaalle tällaisen puvun:
Jakun ohjeen löydät täältä:
Housujen täältä:
Myssyn täältä:
Sukat ja lapaset on ihan omalla ohjeella neulotut. Tällaiset lyhyet tosin eivät ole parhaat mahdolliset pienelle, kun pysyvät huonosti käsissä ja jaloissa. Nämä käsityöt oli mulla mukana matkoilla, koska niitä oli helppo neuloa niin junassa, lentokoneessa, autossa kuin kylässäkin.
Tässä asussa on käytetty Novitan Wool ja Nalle -lankoja.
Tein loppulangoista vielä toiset sukat vähän pidemmällä varrella. Niissäkin on oma ohje.
Kesäreissulla Ylivieskassa löysin paikallisesta kangaskaupasta isohkon palan mukavan tuntoista harmaata trikoota. Tein siitä housut vauvalle Suuri Käsityö -lehden (5-6/2015) mallilla. Lehdessä nämä housut oli ommeltu collegekankaasta, mutta halusin pienelle käyttää mieluummin ohuempaa trikoota.
Löysin kesällä kaappien kätköistä myös siellä kauan odotelleen vohvelikankaan. Joskus varmaan olin aikonut ommella siitä kylpytakin jollekin omista lapsistani, mutta en ollut saanut aikaiseksi. Nyt ompelin siitä pikkuiselle huppupyyhkeen. Tämän piti olla hyvinkin yksinkertainen työ, mutta sehän vastusti enemmän kuin mikään työ pitkään aikaan. Tuntui, ettei mikään onnistu ja pari kertaa meinasinkin jo luovuttaa. Ensin löysin ihanaa oranssia vinonauhaa mummolan perinnöistä, mutta se oli niin kapeaa, että jostain kohtaa pyyhekangas aina luisti ja lopulta purkaantui välistä. Sen purettuani hain kaupasta keltaista vinonauhaa, joka loppui noin 4 cm kesken. Ei auttanut kuin seuraavana päivänä hakea sitä lisää ja jatkaa nauhaa.
Lopulta kun sinnikkäästi jaksoin yrittää, sain pyyhkeen tehtyä. Sen verran otti kupoliin, että loppukankaan lahjoitin tyttärelle tämä pyyhkeen kera :)
Ihanaa viikonloppua!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti