Ikkunanpesua ja uusia verhoja - pihaa unohtamatta

Meni pitkään ennen kuin sain aloitettuakaan ikkunanpesua tälle kesälle. Yleensä olen pessyt ikkunat ja matot jo hyvissä ajoin, mutta nyt en vain saanut aikaiseksi aloittaa. Jotenkin tämä kesä on vain mennyt sitä kesää odotellessa. Eihän tässä mitään kiirettä toki ole, ehtii ne hyvin vieläkin - pakkasten tuloon kuitenkin on (toivottavasti) vielä kauan! Nyt on kuitenkin suurin osa ikkunoista pesty, enää kuusi jäljellä... 

Giselle ja Giselle uni -kankaat Eurokankaasta

Ikkunanpesuinspistä odotellessani sain ommeltua yhteen huoneeseen uudet verhot. Etsin varmaankin pari vuotta sopivaa verhokangasta, eikä sitä vain tuntunut löytyvän. Halusin kankaassa olevan valkoista ja vaaleansinistä. Yhtäkkiä alkukesästä oikea kangas tuli vastaan, kun en sitä etsinyt. Satuin vain pitkästä aikaa menemään Tornion Eurokankaaseen - ja siinä se oli, ja vielä tarjouspöydässä. Valkoinen Giselle Uni -kangas maksoi 3,-/metri ja kuviollinen Giselle 5,-/metri. Kauan ei tarvinut ihmetellä, ottaisinko kankaat vai en.

Verhot ompelin näin:

Ensin leikkasin hulpiot pois sivusaumoista (tämähän tehdään siksi, ettei sivut ala vetää pesunkaan jälkeen) ja ompelin ne. Käänne on noin 1+1 cm.

Sivusaumat

Sivusaumojen jälkeen käänsin yläreunan, kiinnitin siihen verhonauhan ja ompelin sen kiinni. Ompelin verhonauhan yläreunan kankaan taitteesta noin sentin päähän, jotta reuna näyttää kivemmalta. Verhonauhan löysin kotoa, mutta se ei ollut kyllä paras mahdollinen. Siinä ei ollut takana paikkaa, mihin tanko pujottaa, joten ompelin nauhan kiinni niin, että tangon sai ommelten väliin. Kujasta tuli sen verran tiukka, ettei nauhoja tarvinut kiristää, vaan rypytys tuli luonnostaan kun verhon pujotti tankoon.

Yläreunan käänne

Verhonauhan ompelu

Ennen alareunan ompelua täytyi varmistaa, että verhoista tulee sekä samanmittaiset keskenään että oikean mittaiset ikkunaan. Käänne näissä verhoissa on n. 15+15 cm. Alakäänteeseen kannattaisi ommella myös taskut painoille, mikäli kangas on ohutta ja kevyttä, kuten tämä. Minä nyt skippasin tämän vaiheen, koska en ollut painoja hankkinut. Ompelen taskut jälkikäteen, jos joskus saan painot näihin hankittua. Verhot todellakin laskeutuvat nätimmästi, jos painoja käytetään.

Alareunan kääntäminen

 Tältä verhot sitten näyttävät ikkunassa:

Tässä kuvassa näkyy myös muutama vuosi sitten Tarapaapasta Kesälahdelta ostettu yksisarvinen, johon ei kyllästy koskaan. Se on todella kaunis ja taitavasti tehty perinteinen mobile.

Vielä on pakko loppuun lisätä jokunen kuva pihalta, jossa alkaa mun lempparikasvit vihdoin olla kauneimmillaan. 

Jasmike

Kangasajuruoho

Viime kesänä istutetut pionitkin alkavat päästä kukkaan. Vielä ne eivät ole kovin tuuheita puskia, mutta kukkivat jo komeasti. Vanha, siis todella vuosikymmeniä vanha, pionimme kasvaa varjossa ja sen kukintaa saa vielä odotella. Nuppuja on kyllä kymmeniä, joten on mitä odottaa. Lajikkeita en osaa kertoa, mutta nämä uudet pionit ostettiin viime vuonna Oulun puutarhamessuilta.

Metsämansikoita

Pihallamme kasvaa vielä myös metsämansikoita. Suuri osa sen kasvupaikasta on kaivettu pois tänä kesänä, mutta näyttää niitä löytyvän. Nam!

Yksi lapiokin taisi unohtua kukkapenkkiin kesäkuussa... Sitkeästi se jaksoi noutajaa odotellessaan toimia tukena karhunköynnökselle ja päivänliljalle :)

Ihanaa viikonloppua teille kaikille! Minä aion nauttia siitä ystävien ja yhden tämän kesän kohokohdan, Satama Open Air -festareiden muodossa. Säiden haltija saisi mielellään olla edes kohtuullisen armollinen tänään ja huomenna, mutta eiköhän se tunnelma korvaa pienen sateenkin, jos sikseen tulee?

Sukkaa pukkaa...

Vaikka on kesä, sukkaa pukkaa... Itse asiassa minusta on kiva neuloa villasukkia kesällä. Rakastan raitasukkia, mutta nyt innostuin uudesta pitsineulemallista. Sitä oli pakko alkaa kokeilla ja nyt on toiset sukat tulossa. 

Pitsineulesukat Novita Nalle-langasta kummitytölleni

Pitsineulekuvio, Novita Nalle-lanka

Tässäpä myös teille kuvion mallikerta (ja itsellekin, jos satun unohtamaan):

1-2. krs: *3 o, 1 n*, toista *_*

3. krs: *lk, nosta 1 o, neulo 2 o yhteen, vedä nostettu s yhteenneulottujen yli, lk, 1 n*, toista *_*

Kierroksesta 4 eteenpäin neulotaan aina 3 krs *3 o, 1 n* -joustinta ja 1 krs pitsikuviota. 

Silmukkamäärän tulee siis olla jaollinen neljällä. Minä neuloisin tällä mallilla vain yksivärisestä langasta, koska minusta kirjavana tai raidallisena kuvio menee hukkaan. Toki se on vain minun mielipiteeni :)

Helppoa ja nopeaa, mutta tosi kaunista. Eikö?

Sukkiahan tulee neulottua aina, kun ei ole muuta työn alla tai pitää ottaa vaikka matkakäsityö mukaan jonnekin. Niinpä sukkapareja on kertynyt jokunen varastoonkin. Yritän nyt vähän jo ennakoida tulevaa sukkakautta - joulumyyjäisiä ja joululahjoja. Olen neulonut sukkia myös tilauksesta ja neulon edelleen, jos joku niin haluaa.

Tässäpä vielä kuvia ja vähän tarinaa joistakin aiemmin neulomistani sukista:

Sukat varpaasta varteen -tekniikalla Novita 7 veljestä -langasta

Nykyisin useimmiten neulon sukat varpaasta varteen. En jaksanut opetella tekniikkaa kirjasta lukemalla, vaan kävin viime vuonna sukkakurssin Lankakuppila Böökillä Simossa. Ihana kurssi, suosittelen kyllä lämpimästi!

Joskus tulee myös virkattua ja tässä pieni tilaustyö, tyttären kummilapselle Converset:

Vauvaconverset Novita Ipana -langasta

Toisen tyttären Converse-sukat Novita Nallesta

Itse kummitäti halusi sitten itselleen vähän isommat Converset.

Tyttären sukat Novita Nallesta

Aina ei huvita tehdä möskään raitasukkia, joten kuvioita välillä:

Mutta ne raitasukat, niistä minä niin tykkään...

Miesten sukat Novita 7 veljestä -langasta

Omat raitasukat Novita 7 veljestä -langasta

Eiku vaan neulomaan!

Valmista tuli!

Eilen sain uudistuneen lipastoni kotiin, tänään ehti ovet ja loput nupitkin paikoilleen. Tyytyväinen olen!

Tältä lipasto näyttää nyt:

Valmis

ja tältähän se näytti vielä vähän aikaa sitten:

Lipasto alkuperäisessä kunnossa

Uudistus meni näin:

Hiottu ja hiomaton laatikko

Ensin osat irrotettiin ja hiottiin. Hiomiseen käytettiin hiomakonetta, mutta osittain joutui hiomaan myös käsin. Oli paikkoja, johon ei koneella päässyt ja lopuksi pinnat viimeisteltiin käsin hienolla hiekkapaperilla.

Pintakäsittelyaineet

Kun kaikki osat oli hiottu, pinnat puhdistettiin ja petsattiin. Tilasimme Värisilmästä Dicco Color DC -petsiä, väri TVT 856R. Meillä olisi löytynyt kotoa vähän vaaleampaa petsiä ja meinasin jo kärsimättömänä käyttää sitä, kun tuntui liian pitkältä ajalta odottaa muutama päivä saadakseni oikea väri käyttöön. Onneksi kuitenkin maltoin mieleni ja odotin, sillä kyllä tämä uusi väri vastaa lähes täydellisesti sitä, millaiseksi olin lipaston mielessäni kuvitellut. Petsauksen tein sienellä ja siveltimellä. Aluksi näytti, että pinnasta tulee lähes musta, joten koitin vähän säästellä petsiä ja väristä tulikin parempi, kun sitä ei käyttänyt niin reilusti. 

Lipasto petsattuna

Petsi kuivui tosi pian, eikä tarvinut odotella pitkään, että pääsin lakkaamaan pintaa. Pintalakkaus tehtiin Kiva-kalustelakalla, puolikiiltävällä sellaisella. Pinta tarvitsi kolme kerrosta lakkaa, pöytälevyyn laitoin vielä neljännenkin kerroksen. Aluksi säikähdin ja meinasi itku tulla, kun pinta näytti valkoisen kirjavalta. Se oli kuitenkin vain merkki siitä, että lakka ei ollut kuivaa ja kesti vain hetken kun oikea väri palasi. Lakkausten välissä piti tehdä varovainen välihionta erittäin hienolla hiekkapaperilla, että pinnasta tuli sileä.

Lipasto lakattuna

Tässä hommassa ei muuten kannata säästellä välineissä! Kyllä huomaa, millainen ero työn tekemisessä ja sen jäljessä on kun käyttää halpoja ja huonoja siveltimiä tai kunnollisia. Sitä paria euroa ei tässä kohtaa kantsi pihistää (melkein suosittelen jättämään vaikka yhden suklaalevyn syömättä...)

Nupit lipastoon tilasin netistä Arvo-Helat Oy:stä. Ihan älyttömän nopeaa toimintaa - tein tilauksen torstaina ja perjantaina sain viestin Netpostiin, että paketti olisi noudettavissa postista. Kiitos siitä heille! Ja nuppien hintakin oli vähintäänkin kohtuullinen.

Boråstapeter Vintage 1603

Pari päivää lipasto sai kuivua pajalla ennen kotiin kuskaamista. Nyt se on paikoillaan ja odottelee käyttöä. Taidan odotella sadepäivää, että maltan alkaa täyttämään laatikoita. Näin harvinaisen aurinkoisilla ja lämpimillä säillä olen mieluummin ulkona. Mutta eikö vain se sovikin paremmin nyt tuon seinän ja taulun pariksi? 

Seinässä on Värisilmästä tilattu Boråstapeter:n Vintage 1603 -tapetti, josta ehdin myös haaveilla parisen vuotta.

PS. Saattaa hyvinkin olla, että uskallan myöhemminkin tehdä vastaavia hommia. Aikaahan tämä vei monta päivää, mutta mikäs kiire tässä...

Paperisia kortteja ja koruja

Kortteja

Terveiset Pohjois-Pohjanmaalta! Kävimme siellä lasten kanssa piipahtamassa kylässä ystäviemme luona. Sää ei (sielläkään) suosinut ulkoilua, mutta ei se haittaa - sisätiloissa päästimme koko porukalla luovuuden valloilleen parin päivän aikana. Jaoimme ideoita, inspiraatiota, ajatuksia, toiveita, suunnitelmia... Me äidit jaoimme keskenämme myös aikuisten huolia ja murheita, vertaistukea. Tärkeä juttu se vertaistuki, sitä aina huomaa ettei ole yksin huoliensa kanssa. Nyt taas jaksaa!

Paperinvärjäyskokeiluja

Minähän en yleensä hirveän paljon askartele, mutta reissussa teimme porukalla erilaisia korttikokeiluja ja värjäsimme paperia esimerkiksi kortteja varten. Yksinkertaisia ideoita, joista saa hienoja juttuja aikaan. Innostavaa ja tätä puuhaa tullaan todennäköisesti jatkamaan myös kotona.

Olen aiemmin yrittänyt neuloa paperinarunyöriä puikoilla, mutta siitä ei tullut riittävän tasaista minulle. Kierrosten vaihtumiskohtaan jäi niin ruma sauma, etten todellakaan ollut tyytyväinen ja niinpä suunnitellut korut jäi tekemättä. 

Ylivieskan Kotikutomosta löysin tällaisen Spool Loom -nyörintekokoneen. Oli ihan välttämätöntä ostaa myös yksi pieni vyyhti paperinarua, että pääsen heti kokeilemaan. Kotonahan tietenkin olisi ollut erivärisiä paperinaruja, mutta en malttanut odottaa muutamaa päivää, että pääsen aloittamaan. 

Nyörintekokone

Tällaisen korun sain aikaiseksi ensimmäisenä. Lukon ostin samaisesta liikkeestä, hilut nauhaan osti ystäväni Rovaniemen kädentaitomessuilta keväällä. Tämä koru on tehty laitteen pienemmällä päällä. Seuraavaksi taidan kokeilla paksumman nyörin tekemistä.

kaulanauha paperinarusta

isoäidinneliö

Nuorimmaiseni imi inspiraatiota mm. virkkaukseen isäntäperheen tyttäriltä ja kotona alkoi välittömästi syntyä isoa isoäidinneliötä. Äidin tekemistä isoäidinneliöistä inspistä ei kuulemma ollut tullut. Pääsenpä kuitenkin eroon omista paksujen lankojen jämistä! 

Kiitoksia Tiinan perheelle, että saimme tulla vieraisille! Oli hauska vaihtaa ajatuksia ja saada uutta inspiraatiota. Toivottavasti nähdään pian!

Lumipalloheisi ja syreeni

Meillä on tänään oikein aurinkoinen ja lämmin päivä. Oli mukava leikata nurmikkoa ja nautiskella pihalla. Syreeni kukkii tosi komeasti, samoin lumipalloheisi. Parina edellisenä kesänä lumipallo on kärsinyt mustista ötököistä, mutta nyt niitä ei ole näkynyt. Johtuneeko ne kuivuudesta vai kuumuudesta? Nythän niistä kummastakaan ei ole ollut pelkoa. Ihanan rehevää on joka paikassa, mutta ei vähän kesäisempikään sää haittaisi. 

Syreeni

Töyhtöangervo aloittelee kukintaansa, pionit on nupulla

Tunnelmia Kemin sisäsatamasta - kesäkelejä kaivaten

Katariina-laiva ja aittamakasiineja

Kyllä vain Kemissä on viihtyisä sisäsatama. Talvisin se on toiminut jo vuosia Lumilinnan kotina, mutta kesäisin se on paikkakuntalaisten olohuone ja tapahtumapaikka. Lämpimiä kesäpäiviä ja -iltoja odotellessa kaivoin muutaman kuvan viime kesältä, jolloin tarkeni jopa veneillä.

Pursiseurojen rakennuksia

Kesähiidon MM-kisat

Viime viikonloppuna rannassa järjestettiin Kesähiihtojen MM-kisat oheistapahtumineen. Paikalla oli paljon ihmettelemistä - mm. hiihtoa, pilkkimistä ja moottorikelkalla vedessä ajoa. Toki siellä oli kesäisempiäkin juttuja, kun aurinkokin löysi kolon pilvien välistä. Hiihtokisat voitti ylivoimaisesti Pohjoisen yhteisöjen tuki - Majakka ry:n iloinen joukkue. Yleisöllä ainakin oli hauskaa, ja kaikesta päätellen niin oli myös kisoihin osallistujilla. 

Ensi viikonloppuna muuten samaisessa sisäsatamassa pidetään koirille lässytyksen MM-kisat. Kemi - ihmekaupunki...

Eilen illalla sisäsataman Ravintola Rantamakasiinissa kokoontui jälleen Lankakeräryhmä. Paikalle neulomaan löysi nyt vain muutama ihminen, mutta ei se tunnelmaa latistanut. Juttu kulki ja jotain saatiin neulottuakin. Paikalle löysi silti myös radiotoimittaja, joka haastatteli meitä. Ryhmällä alkaa olla pula villalangoista, joita mielellään otamme lahjoituksina vastaan. Parisensataa pientä sukkaparia on jo saatu aikaan, mutta lisää on tarkoitus tehdä. Parin viikon päästä tiistaina puoli viiden maissa taas jatkamme, tervetuloa mukaan jos vain pääset!

Toivottavasti kesäiset kelit vielä tulevat. Pitkä on odottavan aika, mutta odotellessakin voi keksiä jotain kivaa tekemistä, eikö?

Isoäidinneliöistä tuli peitto

Peitto ja paratiisililjat

Niin siinä sitten kävi: pieni peittohan se tekemistäni isoäidinneliöistä tuli. Ei tullut hametta, mekkoa tai pontsoa vaan peitto. Taas kerran.

Kerrataanko vähän miten työ edistyi? Ensin virkkasin 48 neliöitä ja kiinnitin ne kuuden palan riveiksi kiinteitä silmukoita virkkaamalla.

Palojen yhdistäminen

Valmis rivi

Valmiit rivit virkkasin yhteen samalla tavalla.

Rivit valmiina yhdistämistä varten

Lopuksi kun peitto oli kasassa, virkkasin kolme kerrosta 3 p + 2 kjs -ryhmiä peiton ympäri. Viimeiseksi virkkasin yhden kerroksen kiinteitä silmukoita reunaan. 

Tällainen peitosta tuli: 

Peiton koko on n. 90 x 70 cm ja siihen tarvittiin yksi kerä ruskeaa, oranssia, vihreää ja luonnonvalkoista sekä kaksi kerää vaaleamman vihreää Novitan 7 veljestä -lankaa.

Pieni vinkki: Jos haluat vähentää pääteltävien langanpätkien määrää, kannattaa pätkät kuljettaa mukana virkatessa, jolloin ne tulee pääteltyä samalla. Tämä säästää aikaa ja hermoja työn viimeistelyssä :)

Tässä vielä kaksi aiemmin tekemääni pikkupeittoa:

Peitto Novita Rosé -langasta

Vaununpeitto Novita 7 veljestä -langasta

PS. Lipaston uudistaminenkin on päässyt vauhtiin, osat on nyt irrotettu ja hiottu. Kerron projektin edistymisestä lisää vähän myöhemmin.