lauantai 7. toukokuuta 2016

Kevätkiireitä

Anteeksi! Anteeksi, etten ole kirjoitellut. On ollut kaikenlaisia kevätkiireitä - tuntuu, että koko ajan olen ollut menossa tai tekemässä jotain. Kaikki käsityötkin on jääneet moneksi viikoksi.
 
kukkapenkki odottaa...
Kevät on aika, jolloin kerhot ja jumpat loppuu. Niin myös meillä. Joogatunnitkin loppui ja tilalle on tullut ulkoilua ja kuntosalilla käyntiä.
 
Pihahommat odottaa tekijäänsä... Jokohan sitä tulevalla viikolla ehtisi haravan varteen? Kukkapenkit ei näytä vielä ollenkaan mukavilta!
 
Keväällä on myös mm. korjattava veroehdotukset, koska ehdotuksen ulkopuolella olevat tulot ja menot käsitöistäkin on ilmoitettava. Nyt on sen lisäksi ollut täytettävänä erinäisiä Kelan hakemuksia. Ne vaativat oman aikansa, ajan jolloin voi täysin keskittyä siihen mitä on tekemässä. Työpäivien jälkeen on turha edes yrittää mitään paperisulkeisia. Nyt ne on kuitenkin tehty! 
 
 Kevääseen kuuluu tottakai myös vappu!
Vappusima käymässä
 
Vappuhan alkaa siitä, kun saadaan simaämpäri keittiön pöydälle odottamaan pullotusta ja onhan sitä myös itse paistetut munkit...
 
 
 
 
Vappupäivään meillä perinteisesti kuuluu kaupungilla käynti ja kesän ensimmäiset jäätelöt.













 
 

Tänä vuonna sattui niin hyvä sää vappupäivälle, että kiipesimme kaupungintalon katolle katselemaan kotikaupungin maisemia. Kiipesimme siis oikeasti 13 kerrosta portaita (hissiin oli pitkä jono...). Mitään tekemistä kiipeämisellehän ei ollut sillä, että jäimme pari viikkoa aiemmin sairaalan hissiin jumiin ja äidillä saattaa olla pienehkö ahtaanpaikankammo :)
Kemiä kaupungintalon katolta katsottuna


Keväthän kuuluu toki myös kissoille. Meidän pikkuiselle tuli ensimmäinen kiima-aika, joka koetteli koko perheen kärsivällisyyttä lähes viikon. Kukaan ei saanut juuri edes nukuttua. Nyt on pikkukissa leikattu ja tämän pitäisi olla historiaa. Kissaraukka oli itsekin ihmeissään, kun ei tiennyt miten päin olla ja miksi piti valvoa silmät ristissä, vaikka kuinka olisi nukuttanut. Ja mikä ääni niin pienestä kissasta voikaan lähteä?!
 
 



Toukokuussa vietetään tottakai myös äitienpäivää. Tänä vuonna me vietämme sitä Rukalla, jossa olemme parhaillaan noin kymmenen perheen porukalla. Itse odotin tältä reissulta lähinnä aikaa levätä ja ladata akkuja kaiken kiireen jälkeen. Ensimmäisenä päivänä tulikin otettua parit päiväunet ja nukuttua vielä niiden jälkeen pitkät yöunet. Harvinaisen hyvin yöuni maistuikin pienen, mutta hyytävän kylmän uinnin jälkeen!
 


Lapsille olin varannut perjantaille etukäteen tunnin maastoratsastusretken. Ihan uskomaton kesäinen päivä sattui, kuten lähes koko viikonlopulle! Mittarin mukaan parikymmentä astetta, mikä näkyykin kyllä myös meikäläisen iholla... 


Ruskalaukan Sabina






Pikkukissa vietiin matkan varrella Louelle ammattiopiston pieneläinhoitolaan. Sen oli tarkoitus päästä kotihoitoon ystäväperheeseen, mutta kun se oli juuri leikattu, perheenpää varasi sille hoitolapaikan. Huomenna nähdään ja kuullaan, miten on mennyt.
 
Olen minä tällä reissulla ehtinyt tehdä vähän muutakin kuin nukkua, uida, syödä ja ottaa aurinkoa perheiden yhteisen ohjelman ohella. Otin kotoa kirjan ja aikuisten värityskirjan mukaan. Kirjaa olin lukenut yli 3 kuukautta ja nyt sain sen luettua loppuun! En ehkä hetkeen hae luettavaa kirjastosta, kun lukeminen on ollut näin työlästä.. Värittäminen on ollut sopivaa puuhaa aamuiksi, kun toiset on vielä nukkuneet.  
 
No mutta tokihan minä otin mukaani myös puikot ja lankaa! Villasukkia en tällä reissulla ajatellut tehdä, vaan vaihdoin kesäisempiin lankoihin ja neuloin pari TiskiNättiä Novitan Bambu-langasta. Päättely jäi vielä kotiin. Olikin jo niin ikävä neuleiden pariin, että olen nyt todella nauttinut auringonpaisteessa istuskelusta puikot heiluen!


TiskiNättejä Novitan bambusta
Nyt kuulkaas lähden vielä käymään ulkona pienellä iltalenkillä. Unihiekkaa (tai siitepölyä?) alkaa olla jo silmät täynnä.
 
Ihanaa äitienpäivää kaikki ihanat äidit! Olette huomisen juhlapäivänne ansainneet ♥

2 kommenttia:

  1. Moikkelis meiltäkin,
    pitkästä aikaa...
    Josko tämä masiina antaisi nyt kommentoida.

    Huvitti tuo teidän kissaneidin juoksuaika, muistan meidän oman kuuromme kroonisen juoksun, vaikeroi kuin tapettava viulu yötä päivää. Nyt tietää mitä sanonta kissa pistoksissa tarkoittaa.

    On sunnuntai, millehän tuota alkaisi, tekemätöntä on lievästi joka puolella...

    Aurinkorantuja päiviinne,
    Tiinalta

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Niin on, Tiina - taas sunnuntai...

      Aina sitä tekemätöntä hommaa tuntuu riittävän!

      Kissat muuten tulee niin hyvin juttuun nykyään, enää ei tarvi pelätä kumman henki lähtee :)

      Terkkuja kaikille!

      Poista