tiistai 6. joulukuuta 2016

Jouluisia sukkia

Hyvää itsenäisyyspäivää! 
Minä otan tämän juhlapäivän levon kannalta kahdeksan peräkkäisen työpäivän jälkeen. Kerään voimia hetken, että jaksaa taas. Neulomista tietysti tähän päivään kuuluu, mutta mitään muuta en olekaan suunnitellut. Katsoisinko kerrankin Tuntemattoman sotilaan? Usein olen aloittanut, mutta kuten lähes aina mulle elokuvia katsoessa käy, nukahdan hetken päästä... Noloa.

Rakas lapseni yllätti minut tässä yhtenä päivänä kysyen, että "Äiti, onko kiire? Voidaanko ommella joulusukat?" Tämä lapseni ei todellakaan ole käsityöihmisiä ja olin niin hämmästynyt, että aikaa löytyi tietenkin heti - pakko ennenkuin lapsen innostus menee ohi. Niinpä hän pian tulikin kankaineen ja aloimme hommiin. En vain tiennyt, että aikaa on vähän ja kiirehän meille tuli. Kunnon kuvat jäi ottamatta ja vähän jouduttiin lopussa muutenkin oikomaan. No, ehkä saan kuvat myöhemmin, että voin päivittää niitä tännekin :)
Tällaiset niistä kuitenkin tuli


Toinen ihastuksen aiheeni tälle alkukuulle on ollut eräs joulukalenteri. Tuttavani lisäsi minut facebook-ryhmään, jossa joulukalenterista paljastuu joka päivä muutama rivi neuleohjetta joulusukkiin. Mieletön idea, josta en ollut ennen kuullutkaan. Kalenterissa on kahdet eri sukat. Toistaiseksi aloitin vain toiset - nämä kuvan pitsisukat - kirjoneuleiset odottaa aikaa, jolloin ehdin niitä neulomaan.  
Joulukalenterin kuusi luukkua avattu
Pian on muuten joulun tilaukset neulottu, vaan pianhan se on joulukin. Sen verran on ollut kiirettä, että jouduin pyytämään siskoani neulomaan yhdet anelmaiset. Yhdessä valitsimme värit ja hän, ihana kun on, neuloi ne hetkessä Novitan 7 veljeksestä. 

Kiitos rakas Näistä tuli kauniit!
Joulu- ja muiden kiireiden ohella minä ja pienemmät lapseni soittelemme pitkin päivää joululauluja. Nyt niitä vielä soittaa ja kuuntelee mielellään, mutta takuulla kolmen viikon päästä alkaa jo kyllästyttää :) Uskotteko?
 

sunnuntai 27. marraskuuta 2016

Sydänsukat

Sinikan sydänsukat
Sain jokunen viikko sitten muutaman jouluisen sukkatilauksen. Nämä Novitaknitsin Sinikan sydänsukat olivat yhdet niistä. En ollut ennen nähnytkään näitä, joten olin mielissäni päästessäni tekemään hieman erilaiset sukat.

Sukat neuloin Novitan 7 veljeksestä puikoilla 3,5 mm.  
Novita 7 veljestä -langat sukkiin
Ohjeessa sukkien koko on 38, mikä on myös anelmaisten koko ohjeen mukaan. Nämä ovat kuitenkin kapeammat kuin anelmaiset ja toivonkin, ettei vaan olisi liian kapeat sukkien saajalle. Jos teen joskus toiset samanlaiset, yritän muistaa vaihtaa numeroa isompiin puikkoihin.
Ohje sukkiin löytyy täältä: 

Jos jotakuta kiinnostaa pelkkä kuvan kaunis palmikkoresori, sen ohje on tässä. Huomaathan, että silmukkamäärän on oltava jaollinen neljällä!  

krs 1: *3 o, 1 n*, toista *_*
krs 2: *3 o, 1 n*, toista *_*
krs 3: *siirrä 3 s neulomatta vasemmalta puikolta oikealle puikolle. Vedä näistä kolmesta silmukasta oikean puoleisin kahden seuraavan silmukan yli. Siirrä jäljelle jääneet 2 s takaisin vasemmalle puikolle. Neulo 1 o, tee lk ja neulo 1 o, 1 n*, toista *_*
krs 4: *3 o, 1 n*, toista *_*

Toista kierroksia 1-4.

Kaveriksi sydänsukille neuloin myös yhdet anelmaiset aikalailla samoja värejä käyttäen. Anelmaisten ohje löytyy Novitan Sukkalehdestä.
Anelmaiset Novitan 7 veljeksestä
Sinikan sydänsukat ja anelmaiset




Ihanaa ensimmäistä adventtipäivän iltaa kaikille! 

Pian on joulu... 
(vähän liiankin pian jos minulta kysytään...)

sunnuntai 20. marraskuuta 2016

Juhlaa juhlan perään

Tänä syksynä on vietetty monenlaista juhlaa. Osasta niistä tässä juttua aika tiivistetysti, vaikka jokaisesta olisi voinut kirjoittaa oman tarinansa. Haluan kuitenkin muutaman sanan mainita, sillä nämä ovat olleet tärkeitä juttuja minulle, vaikka haluaisinkin pitää blogini pääasiassa käsityöpainotteisena. Niistä lupaan kirjoittaa taas ens kerralla :)

Elokuussa vietimme oman Leijonaemojen vertaisryhmämme 5-vuotissynttäreitä. Sinä samaisena päivänä pääsimme vastaanottamaan Kemin kuninkaallisten lahjoitusta ryhmällemme. He olivat vuoden keränneet varoja kahdelle hyvän-tekeväisyyskohteelle, joista Meri-Lapin emot oli toinen. Lahjoituksen luovutustilaisuus ja siinä lausutut kauniit sanat lämmittävät mieltä edelleen. 

Tästä summasta käytimme osan juuri synttärijuhlien järjestämiseen. Juhlimme emojen ja isien kanssa Tervolahovissa - monta tuntia virkistäytyen eli syöden, uiden, saunoen, paljuillen ja muuten hauskaa pitäen. Paikkaa voin todellakin lämpimästi suositella! (http://tervolahovi.fi/)







Kyydit sisältyivät tottakai juhlapäivään

Pian tämän jälkeen ryhmämme sai toisen huomionosoituksen. Paikallinen yritys Pohjaset Oy vietti omia 60-vuotisjuhliaan ja toivoi mahdolliset muistamisensa yhteistyö-kumppaneiltaan suoraan tililleen, jotta voisivat lahjoittaa keräyssumman hyväntekeväisyyteen. He valitsivat meidän emot lahjoituksen saajaksi, mistä olemme erittäin kiitollisia. Näillä varoilla (jotka eivät edes kokonaisuudessaan ole mukana kuvan shekissä) tullaan järjestämään mm. virkistysviikonloppu meidän emoille perheineen. Tähän liittyen olimme myös radiohaastattelussa, arvatkaapa jännittikö suora lähetys!? Jännittävää oli myös käydä vieraisilla yrityksessä, mutta se jännitys katosi hetkessä kun huomasimme, kuinka lämminhenkisiä ja mahtavia tyyppejä saimmekaan kohdata. 

Muistatteko kun kerroin olleemme Likkojen lenkillä Oulussa elokuussa? Yksi emoistamme voitti siellä kilpailun, jonka palkintona oli 10 hengen illallinen viineineen Tietomaan ravintola Tornissa. Hän toivoi saavansa mukaan saman porukan, joka lenkilläkin oli. Ja mehän emme kieltäytyneet! 
Ennen ruokailua kävimme pelaamassa pakopeliä Real-life Room Escape Oulussa (http://www.roomescapeoulu.com/). Noh, eihän me tietenkään saatu kaikkea ratkaistua, mutta ei sillä ole mitään väliä! Oli huikean hauska lokakuinen ilta, kiitos voittajalle, joka kutsui mukaansa ja kiitos kaikille muillekin seurasta! Olette tärkeitä ja ihania
Tässä oli joitakin syitä, miten vapaaehtoistyötä jaksaa tehdä. Se vain on niin antoisaa ja tärkeää, puhumattakaan kaikista yhteisistä kokemuksista ja juttutuokioista vertaisten kanssa. 

Viime viikolla vietettiin isänpäivää, muistittehan tekin omaanne? Minä vein rakkaalle isälleni kynttilän haudalle. Ikävä on edelleen kova  

Kotona lapset muistivat omaa isäänsä tottakai omilla korteillaan ja lahjoillaan.







Yllätyslahja työkaverilta :)
Kyllä sitä vain itsekin ilahtui muistamisista, vaikka ei tässä vanhenemisessa niin juhlimista enää olekaan. Pyöreitäkään en täyttänyt, mutta onhan se silti ollut älyttömän mukavaa nähdä ystäviä ja sukulaisia sekä saada monenlaisia onnitteluja. 

Juhlanhan aina tekevät ne ihmiset ympärillämme. Kiitos siis kaikista uusista muistoista näissäkin syksyn juhlissa tavalla tai toisella mukana olleille ♥





Aina ei vain kaikki mene putkeen juhlajärjestelyissäkään. Vasta kehuin siskolleni, kuinka olen aina onnistunut äidin perunajauhokakun tekemisessä. No, nyt en onnistunut! Puolet kakusta sain kerätä uunin pohjalta ja ne, mitä vuokassa oli jäljellä, ei ensinnäkään suostunut irtoamaan - ja kun lopulta sain kuin sainkin kakun kumottua, niin raakahan se oli. 
Tänään meillä on suuntana lasten kanssa IKEA ja samalla käynti Torniossa ensimmäisillä joulumarkkinoilla. Sen jälkeen vielä erityisille synttäreille! Taas on aihetta juhlaan :)

Syksyiset terveiset Punkaharjulta

Pari kuukautta sitten jätimme lapset ja kissat kotiin ja lähdimme mieheni kanssa käymään mökkireissulla. Muutaman kuvan haluan sieltä jakaa myös teille, vaikka reissusta aikaa onkin ja nyt jo talvi tekee tuloaan.

Yhden pilvisen päivän patikoimme Punkaharjun kauniissa maisemissa. 


japaninvaahteran syysvärejä
 
Karjalankalliolla käytiin evästelemässä ja ruskaa ihailemassa.




Virtaa riitti vielä pienessä tihkusateessa kierrellä Hotelli Punkaharjun ympäristössä. 
Ihan on mun värinen ja näköinen tämä Saimin hotelli.

Kotimatkalla alkoi aurinko paistaa ja päätettiin käydä Kolilla. Asteltiin mm. reilut 700 porrasta näissä kansallismaisemissa. 
Täälläkin olisi voinut olla paljon pidempään! 



Mutta eipä reissua, ettei tarttuisi jotain tärkeää mukaan! 
Sattui nimittäin niin, että oman kyläkaupan pihalla oli syysmarkkinat... 
No, tiiättehän te miten siinä käy.

sunnuntai 6. marraskuuta 2016

Sukkia ja kerrosrivinousuja arjen pyörityksessä

Arki... Töitä, omia harrastuksia, lasten harrastuksia, vanhempainvartteja, lääkäreitä, verikokeita, terveystarkastuksia, uuden ruokavalion opettelua, etikettien tutkimista kaupassa, kokkaamista itselle ja muulle perheelle, kotitöitä, pääsykokeita, työhaastattelua, vapaaehtoistyötä... Tunnit ei päivässä eikä viikossa tunnu riittävän, mutta lähes kaiken liikenevän ajan olen pyrkinyt viettämään käsitöiden parissa. En vain saadakseni jotain aikaan vaan myös päästäkseni irti arjen haasteista, riittämättömyyden tunteesta, kiireestä, päästäkseni pyörittämään omia ajatuksiani. Nykyisin olen ottanut myös luurit korvilleni ja sulkeutunut totaalisesti hetkittäin omaan kuplaani. Sillä jaksaa :)
Yhtenä iltana Kemin sisäsatamassa
Jouluun asti tiedän tarkkaan, mitä käsitöitä teen. Muutama sukka- ja lapastilaus on tullut, ja pyrin täyttämään tilaajien toiveet parhaani mukaan. Näillä näkymin yhtään enempää en jouda tekemäänkään. Jos aikaa jää, olen päättänyt istahtaa kangaspuiden ääreen tehdäkseni valoryijyloimen loppuun. Entä joulukortit ja -leivonnaiset? Aika näyttää senkin, saako tänä vuonna kukaan meiltä joulukorttia ;) Onkohan tämä joulustressiä...?
Toisena iltana samassa paikassa
Yhdet pitsineulesukat sain valmiiksi ystävälle. Hän näki kuvan aiemmin tekemistäni lyhytvartisista sukista ja toivoi itselleen samanlaiset, mutta pitempivartiset pitsisukat. Oikein mieleiset kuulemma ovat, mutta niin hienot ettei raski käyttää :O
 Tällaiset sukista tuli valmiina. Ohjehan pitsineuleeseen löytyy täältä: http://niinuskanblogi.blogspot.fi/2015/07/sukkaa-pukkaa.html . Nämäkin on neulottu Novitan Nalle-langasta. 
pitsineulesukat Novita Nallesta
Seuraava projektini oli anelmaiset. En voi kertoa, kuka nämä tulee jouluna saamaan, mutta toivon sydämestäni, että lahjan saaja tykkää! On mukava neuloa anelmaisia aina vähän uusilla väriyhdistelmillä, ei näiden neulomiseen ihan heti kyllästy. 


Anelmaiset Novita 7 veljestä -langasta
Anelmaisten ohje löytyy Novitan Sukkalehdestä. Lankana käytin Novitan 7 veljestä, paitsi kanervan värinen on Novitan Juhani -kierrätysvillalankaa. Harmittaa vain se, että Novita on poistanut valikoimistaan tuon kuvan raitalangan. Onnea onkin rakas ystävä, jolta löytyi tarvitsemani lanka ♥ 
Sain tässä eräänä iltana viestin, pyynnön neuvoa miten neulotaan anelmaisissakin käytetty kerrosrivinousu. Voisin neuvoa sen tässä muillekin, jotka sitä miettivät.
Kuva Novitan Sukkalehdestä
Otetaan malliksi yllä olevan kuvan ohje, jossa edeltävä krs (6) on neulottu valkoisella. Kierros 7 neulotaan kokonaan pinkillä näin: Nosta vasemman puikon ensimmäinen valkoinen silmukka neulomatta oikealle puikolle, neulo seuraavat kolme silmukkaa pinkillä oikein. Viides silmukka nostetaan kuten ensimmäinen ja jälleen neulotaan pinkillä kolme seuraavaa silmukkaa. Tätä toistetaan kierros loppuun eli silmukoiden lukumäärän tulee olla jaollinen neljällä. Kierros 8 neulotaan ihan samalla tavalla, eli nostetaan se sama valkoinen silmukka kuin edelliselläkin kierroksella ja neulotaan valkoisten välissä olevat silmukat pinkillä. Kierros 9 neulotaan kokonaan valkoisella oikein. Näitä kolmea kierrosta toistetaan haluttu määrä. Käytännössä siis kaksi kierrosta neulotaan vain pinkillä langalla ja joka kolmannella kierroksella käytetään vain valkoista lankaa.  
Kerrosrivinousu
Ajan kulumisen näkee parhaiten pikkuihmisistä. Miten tämäkin rakas pikkuinen on ehtinyt täyttää jo vuoden, ja pari kuukautta jo päällekin?! Hiljaista hetkeä hänen kanssaan ei ole, kun hän kyläilee. 
Pikkukissa pelkää pikkuihmistä, vaikka on itsekin yhtä vilkas ja utelias. Kissa-raukka pakeni kellarin portaisiin ja pysyi turvallisen pleksioven takana tarkastelemassa tilannetta, kun pikkuihminen touhusi omia leikkejään.
En tiedä onko teistä, mutta minusta on tuntunut ulkona yhtäkkiä ihan jäätävän kylmältä, vaikka ei ole ollut kuin pari astetta pakkasta! Tänään aion uskaltautua ulkoilemaan joka tapauksessa. Ehkä tähän taas tottuu... 

Ihanaa sunnuntaita ystävät ♥