Tänään on valtakunnallinen käsityölauantai, Elämä on runo -peiton osa I

Tämänpäiväinen valtakunnallinen käsityölauantai käynnistää Taitoliiton (https://www.taito.fi/) mukaan käsityövuoden. Hyvää uutta vuotta siis vielä kerran :)

Käsityölauantain kunniaksi kyselenkin, millaisia käsitöitä sinulla on meneillään? Minä pääsin aloittamaan tätä Novitan viime vuoden - 90 v -juhlavuoden - neulontaprojektia joulukiireideni jälkeen. Kyseessä on siis Elämä on runo -peitto, josta lisätietoja ja ohjeita löydät täältä: https://www.novitaknits.com/fi/fi/kal-elama-runo

Pitkään harkitsin värejä tähän peittoon. Odottelin toisten neulojien kuvia ja harkitsin. Seisoskelin lankahyllyjen edessä kaupoissa ja harkitsin. Harmaat olisivat olleet mieleisiä, mutta koska en halunnut aloittaa taas harmaata peittoa, harkitsin ja harkitsin. Lopulta valitsin Novitan 7 veljeksestä luonnonvalkoisen ja ruispuuron. Se oli alusta lähtien selvää, että tummemmasta tulee pohja ja kuvio vaaleasta.

Ensimmäinen pala on nimeltään Sydän lyö

Elämä on runo -peiton osa I Sydän lyö Novitan 7 veljeksestä

ja siihen liittyy seuraavanlainen runo.

Kammiovärinää VI

Sydämestä ei koskaan tiedä seistäkö hiljaa paikallaan ja odottaa vaiko juosta kohti ja perään?

Se värisee omia aikojaan kuin lehti jota tuulenpuuska hipaisee

Sydäntä kun etsii ei tiedä mitä etsii

Sydämen kun löytää, löytää avaimet kahteen porttiin: taivaan ja helvetin

Eikä missään lue kumpi on kumpi

- Tommy Tabermann

Onnea vuodelle 2019

♥ Hyvää Uutta Vuotta Sinulle ♥

Edessä sata ovea, tuhat tietä.
Valitse sydämelläsi, punnitse tunteella, käytä hiven järkeä.
Ovet on tehty avattaviksi, tiet tallattaviksi, elämä elettäväksi.
Jos erehdyt, uskalla itkeä, uskalla nauraa,
uskalla muuttaa suuntaa.
Ei mikään kasva ilman vettä,
ei ihminen kypsy kyynelittä,
mutta silti odota parasta, äläkä pelkää pahinta,
niin saat mitä ansaitset!

♥♥♥

Miten sinun viime vuotesi meni? Oletko esittänyt hiljaisia toiveita, tavoitteita tai lupauksia juuri alkaneelle vuodelle? Oli miten oli, toivon sinulle kaikkea hyvää! Toivon niin itselleni, läheisilleni kuin meille kaikille alkaneelle vuodelle terveyttä, tasapainoa, levollisuutta, paljon rakkautta ja hivenen onnea... Meidän perheessä tämä vuosi on monella tavalla juhlavuosi, mutta tästä ehkä myöhemmin lisää ;)

Rovaniemen lentoaseman valotaidetta

 Joulukuu meni taas vauhdilla, eikö mennytkin? 

Minun joulukuuni sisälsi mm. joulumyyjäiset ja hieman matkustamista alkukuusta. Kävimme Helsingissä katsomassa koko perheellä Oopperan kummitusta. Aivan huikea kokemus - hienosti tehdyt lavasteet, mahtava musiikki ja taitavat esiintyjät. Täysin uusi kokemus meille kaikille - ensimmäinen muttei ehkä kuitenkaan viimeinen käynti oopperassa.  Suosittelen käymään katsomassa, jos vielä pääset!

Muutenkin Helsingissä oli todella kiva käydä jälleen kerran. Kävimme mm. itsenäisyyspäivän kunniaksi Suomenlinnassa sotamuseossa. Minä odotin ehkä etukäteen eniten joulumarkkinoita ja niitä tuntuikin olevan joka nurkalla. Mitään erityistä en tainnut ostaa, mutta nautin kovasti tunnelmasta. Joulumieltäkin alkoi löytyä joulumusiikin, tuoksujen, erilaisten valojen ja markkinoiden myötä.

Itsenäisyyspäivä Helsingissä 2018

Reissun jälkeen piti ensin saada joulukortit valmiiksi. Niiden kanssa meinasi tulla kiire, mutta koska en mielelläni lähetä ostokortteja, päädyimme tyttäreni kanssa tekemään hyvin yksinkertaiset joulukortit. Kaikessa yksinkertaisuudessaan niistä tuli monen mielestä kauniita, itsekin tykkäsin.

Korttien jälkeen oli vuoro saada joululahjat valmiiksi. Onneksi olin varautunut tähän hyvissä ajoin, sillä aloitin jo syksyllä neulomaan ei-kotona asuvien lastemme perheille villasukat. Malliksi valikoitui Jonsukat. Yksi tyttäristä ei kestä villaa ollenkaan, joten hänelle neuloin erilaiset sukat Kaupunkilangasta. Näiden reunaan virkkasin muutaman kierroksen pitsiä. Kaikki Jonsukat on neulottu Novitan 7 veljestä -langasta. Nyt ei ehkä tule neulottua villasukkia hetkeen, vaikka kotona asuvat jäivätkin ilman... 

Jonsukat paketeissaan

Kun lahjat oli paketoitu, oli aikaa tuoda kuusi sisään ja koristella se sekä leipoa herkkuja. Tänä vuonna taisi olla toiseksi parasta se, että oli muutama päivä vapaata ennen joulua ja ehti pikkuhiljaa, rauhassa tehdä joulun kotiin. Ja nauttia siitä! Parastahan tietysti oli aika läheisten kanssa.

Jouluna ja sen jälkeenkin on ollut ihania päiviä ja aikaa vain olla, kerätä voimia arkeen. 

Sain lahjaksi mm. himmelikirjan, joka (yllätysyllätys...) inspiroi kovasti. Jossain vaiheessa pitää ruveta tekemään jonkinlaista himmeliä jonnekin. Ehdin myös aloittaa itselleni lapasia, joihin sain langat ja ohjeen syntymäpäivälahjaksi siskoltani, joka tietää mistä tykkään. Valmiiksi en ole niitä vielä saanut, koska vapaata taisi olla liikaa: olen myös virkannut jämälankaprojektiani pyöreistä isoäidinneliöistä (http://niinuskanblogi.blogspot.com/2016/04/taidon-ja-kasityon-viikko.html) ja aloittanut neulomaan Novitan juhlavuoden Elämä on runo -peittoa. Molemmat niistä tulee olemaan ikuisuusprojektejani, joita teen kun jaksan ja mieli tekee. Lapaset puolestaan teen valmiiksi kyllä piakkoin.

Mitäpä tykkäätte tästä? Löytöni nettikirppikseltä - vanha sivustavedettävä puusohva. Pitkään olen tällaista suunnitellut ja nyt se tuli vastaan. Menimme itse asiassa hakemaan tämän sohvan kotoa toista samanlaista sohvaa, mutta tämä lopulta puhutteli minua enemmän. Se oli vähän enemmän elämää nähnyt, mutta jollain tavalla persoonallisempi ja sympaattisempi. Nyt on vielä patja hakusessa, että sohva pääsee oikeasti käyttöön.

Nyt, vielä kerran: kaikkea hyvää loppuvuodelle! 

Ensi kertaan :)