Mistä aloittaisin? Kuukauden aikana on ehtinyt tapahtua kaikenlaista, monta blogin aihetta olisi ollut, vaan aikaa kirjoittaa ei. Olin ajatellut kirjoittaa muista aiheista tänään, mutta jätänkin ne tuleville kerroille.
Haikeaa luopumista ja paljon kyyneleitä on pitänyt sisällään tämä viikko, vain siitä halusinkin lyhyesti kertoa nyt. Johanna Kurkelan laulun sanoin haluan muistaa Reettaa, lähettää pienelle taistelijalle hyvän matkan toivotukset ja samalla oikein paljon voimia rakkaalle ystäväperheelle ♥
Prinsessalle
Keinutan, kuuntelen
sut suojaan peittelen.
Keinutan, myöhä on
jo kuulen aallokon.
Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan.
Yötä vasten vaikka lähdet
jatka vain vaikka on
se suuri suunnaton.
Kohti valkeata rantaa
laivaan mun laulujen
sä kuljet tietäen.
Ettet pelkää enempää
siel on monta kynttilää.
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan
Ethän pelkää pimeää
siel on monta kynttilää.
Nuku vain jos väsyttää
vielä valvon vierellä.
Ja viimein sun matkaan
ei pääse saattajatkaan.
Ja lohtu on mulle
että siellä on kaikki sulle.
Tämän lisäksi esimieheni jäi eläkkeelle - hän jonka kanssa on voinut jutella kaikesta, hän joka on myös kokenut oman lapsen vakavan sairauden, hän joka jaksoi kannustaa ja ymmärtää. Joidenkin ihmisten kanssa, iästä riippumatta, tuntee vain olevansa samalla aaltopituudella.
Kiitos kaikesta ja mukavia eläkepäiviä, Anni!
 |
| Kiitokseksi pitsisukat |
Lankana sukissa käytin Novitan Nallea.
 |
| Kortti sukkien kaveriksi |
Leppoisaa sunnuntaipäivää, pitäkää huoli rakkaistanne ♥
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti