Hyvää itsenäisyyspäivää!
Minä otan tämän juhlapäivän levon kannalta kahdeksan peräkkäisen työpäivän jälkeen. Kerään voimia hetken, että jaksaa taas. Neulomista tietysti tähän päivään kuuluu, mutta mitään muuta en olekaan suunnitellut. Katsoisinko kerrankin Tuntemattoman sotilaan? Usein olen aloittanut, mutta kuten lähes aina mulle elokuvia katsoessa käy, nukahdan hetken päästä... Noloa.
Rakas lapseni yllätti minut tässä yhtenä päivänä kysyen, että "Äiti, onko kiire? Voidaanko ommella joulusukat?" Tämä lapseni ei todellakaan ole käsityöihmisiä ja olin niin hämmästynyt, että aikaa löytyi tietenkin heti - pakko ennenkuin lapsen innostus menee ohi. Niinpä hän pian tulikin kankaineen ja aloimme hommiin. En vain tiennyt, että aikaa on vähän ja kiirehän meille tuli. Kunnon kuvat jäi ottamatta ja vähän jouduttiin lopussa muutenkin oikomaan. No, ehkä saan kuvat myöhemmin, että voin päivittää niitä tännekin :)
Tällaiset niistä kuitenkin tuli
 |
| Joulukalenterin kuusi luukkua avattu |
Pian on muuten joulun tilaukset neulottu, vaan pianhan se on joulukin. Sen verran on ollut kiirettä, että jouduin pyytämään siskoani neulomaan yhdet anelmaiset. Yhdessä valitsimme värit ja hän, ihana kun on, neuloi ne hetkessä Novitan 7 veljeksestä.
Kiitos rakas ♥ Näistä tuli kauniit!
Joulu- ja muiden kiireiden ohella minä ja pienemmät lapseni soittelemme pitkin päivää joululauluja. Nyt niitä vielä soittaa ja kuuntelee mielellään, mutta takuulla kolmen viikon päästä alkaa jo kyllästyttää :) Uskotteko?
